RAVINTEIDEN MITTAUS JA ANALYYSI KÄYTÄNNÖN VILJELYSSÄ
Ravinnemittareilla voidaan seurata esimerkiksi nitraatin, kaliumin, kalsiumin ja natriumin pitoisuuksia kasvinesteestä, maauutteesta, kasteluvedestä tai ravinneliuoksesta. pH- ja EC-mittaukset täydentävät kokonaiskuvaa kertomalla happamuudesta ja liuenneiden suolojen yhteismäärästä.
Oikea mittari valitaan sen perusteella, mitä haluat mitata, millaisesta näytteestä ja kuinka usein. Valikoimassamme ovat Horiba LAQUAtwin -taskumittarit, pH- ja EC-mittarit sekä useita ioneja samanaikaisesti mittaavat Imacimus-mittalaitteet.
Mitä ravinnemittaus auttaa selvittämään?
Haluan mitata yhden ravinteen nopeasti
Horiba LAQUAtwin -taskumittari sopii tilanteeseen, jossa haluat seurata yhtä valittua parametria, kuten nitraattia, kaliumia, kalsiumia tai natriumia. Pieni näytemäärä asetetaan suoraan mittarin tasoanturille.
Haluan seurata pH tai ravinneliuoksen vahvuutta
pH-mittari kertoo näytteen happamuudesta. EC-mittari mittaa sähkönjohtavuutta ja auttaa seuraamaan liuenneiden ionien ja suolojen yhteismäärää. EC ei kuitenkaan erottele yksittäisiä ravinteita toisistaan.
Haluan mitata useita ravinteita samasta näytteestä
Imacimus-moniparametrimittarilla voidaan mitata useita valittuja ioneja samalla mittauskerralla. Ratkaisu sopii erityisesti ravinneliuosten, kasteluveden, kasvinesteiden ja valmisteltujen maauutteiden toistuvaan analysointiin.
Tarvitsen mittarit säännölliseen kenttäkäyttöön
Usean LAQUAtwin-mittarin salkku kokoaa ravinnemittarit, kalibrointiliuokset ja näytteenottotarvikkeet helposti mukana kulkevaksi kokonaisuudeksi. Se sopii tiloille, neuvojille, oppilaitoksille ja tutkimuskäyttöön.
Mitä mittarit kertovat?
Ravinnemittari ei ole yksi laite, joka kertoo kaiken kasvin tai maaperän ravinnetilasta. Eri mittaukset vastaavat eri kysymyksiin. Siksi laitteen valinta alkaa mitattavasta parametrista ja näytetyypistä.
pH kertoo ravinteiden saatavuuteen vaikuttavasta happamuudesta
pH vaikuttaa siihen, missä muodossa ravinteet ovat ja kuinka helposti kasvi pystyy hyödyntämään niitä. pH-mittaus ei kerro ravinteiden määrää, vaan auttaa arvioimaan olosuhteita, joissa ravinteiden pitäisi olla kasvin käytettävissä.
Maan pH mitataan tavallisesti valmistellusta maauutteesta, ellei käytössä ole nimenomaan suoraan maahan tarkoitettua anturia ja siihen kuuluvaa mittausmenetelmää.
EC kertoo liuenneiden ionien kokonaisvaikutuksesta
EC eli sähkönjohtavuus kuvaa näytteessä olevien liuenneiden ionien ja suolojen yhteisvaikutusta. Sitä käytetään erityisesti kasteluveden, ravinneliuosten ja kasvualustojen seurantaan.
EC-arvo ei kerro, kuinka paljon näytteessä on typpeä, kaliumia tai kalsiumia. Sama EC-arvo voi muodostua erilaisista ioniyhdistelmistä.
Ionimittari mittaa valittua ravinnetta
Ioniselektiivinen mittari mittaa tiettyä ionia, kuten nitraattia, kaliumia, kalsiumia tai natriumia. Näin saadaan EC-mittausta tarkempi tieto juuri valitun ionin pitoisuudesta.
Nitraattimittari mittaa nitraatti-ionia tai mittarin asetuksesta riippuen nitraattityppeä. Se ei mittaa kasvin tai maan kaikkea typpeä.
Tulos on sidottava näytteeseen ja mittausmenetelmään
Kasvineste, maauute, huokosvesi, kasteluvesi ja ravinneliuos ovat erilaisia näytteitä. Samalla mittarilla saadut lukemat eivät ole keskenään vertailukelpoisia, jos näytteenotto, näytteen valmistelu tai laimennus muuttuu.
Luotettava seuranta perustuu samalla tavalla otettuihin näytteisiin, oikein tehtyyn kalibrointiin ja käyttökohteeseen sopiviin vertailuarvoihin.
Valitse ravinnemittari käyttötarkoituksen mukaan
Sopivin ratkaisu riippuu siitä, mitataanko yhtä parametria vai useita ioneja, kuinka paljon näytteitä käsitellään ja tarvitaanko mittaria pellolla, kasvihuoneessa vai laboratoriossa.
Ravinnemittaus pienestä näytteestä
Horiba LAQUAtwin -mittarin tasoanturille tarvitaan vain pieni määrä näytettä. Mittaria voidaan mallista ja käytetystä menetelmästä riippuen käyttää esimerkiksi kasvinesteen, ravinneliuoksen, kasteluveden tai valmistellun maauutteen mittaamiseen.
Mittaus alkaa anturin puhdistamisesta ja kalibroinnista. Tämän jälkeen näyte asetetaan anturille ja mittari näyttää valitun parametrin pitoisuuden. Mittauksen jälkeen anturi huuhdellaan valmistajan ohjeen mukaisesti.
Anturi on kuluva osa, mutta se voidaan vaihtaa ilman koko mittarin uusimista. Luotettavin tulos saadaan, kun sama näytteenotto-, kalibrointi- ja mittausmenetelmä toistetaan jokaisella mittauskerralla.
Näin saat mittauksista hyödyllisiä ja vertailukelpoisia tuloksia
Ravinnemittauksessa yksittäistä lukemaa tärkeämpää on se, että näytteet otetaan ja mitataan joka kerta samalla tavalla. Kerää näytteet samasta kasvinosasta tai samalta syvyydeltä ja mahdollisuuksien mukaan samaan aikaan päivästä. Kirjaa tuloksen yhteyteen ainakin kasvilaji, lajike, kasvuvaihe, näytteenottopaikka sekä viimeaikainen kastelu ja lannoitus.
Kalibroi mittari sille tarkoitetuilla kalibrointiliuoksilla valmistajan ohjeen mukaisesti. Kalibrointi kuuluu säännölliseen mittausrutiiniin, ei ainoastaan uuden mittarin käyttöönottoon. Jos näyte uutetaan tai laimennetaan, käytä aina samaa näyte- ja nestemäärää ja kirjaa käytetty menetelmä sekä mahdollinen laimennuskerroin.
Suurin hyöty syntyy toistuvista mittauksista. Samalla menetelmällä kerätty aikasarja näyttää pitoisuuden muutoksen ja kehityksen suunnan luotettavammin kuin yksittäinen satunnainen mittaustulos. Yhdistä tulokset viljavuustutkimukseen, kasvustohavaintoihin, sää- ja viljelytietoihin sekä tarvittaessa laboratorioanalyysiin.
Ravinnemittari tukee päätöksentekoa, mutta ei yksin muodosta lannoitussuositusta tai korvaa laajaa laboratorioanalyysiä.
Usein kysyttyä ravinteiden mittauksesta
Mitä ravinnemittarilla voidaan mitata?
Mittarista riippuen voidaan mitata esimerkiksi nitraattia, kaliumia, kalsiumia, natriumia, ammoniumia, magnesiumia, kloridia, pH tai sähkönjohtavuutta. Yksittäinen Horiba LAQUAtwin -mittari mittaa yhtä parametria, kun taas Imacimus voi mitata useita ioneja samasta näytteestä.
Mitä eroa on pH-, EC- ja ravinnemittauksella?
pH kertoo näytteen happamuudesta tai emäksisyydestä. EC eli sähkönjohtavuus kuvaa liuenneiden ionien ja suolojen kokonaisvaikutusta, mutta ei erottele yksittäisiä ravinteita. Ioniselektiivinen ravinnemittari mittaa tiettyä ionia, kuten nitraattia tai kaliumia.
Voiko ravinteita mitata suoraan maasta tai kasvista?
Kasvinesteestä voidaan mitata esimerkiksi nitraattia, kaliumia, kalsiumia ja natriumia. Maaperän ionimittaus tehdään tavallisesti maauutteesta tai maaperästä kerätystä huokosvedestä. Suoraan maahan tehtävään mittaukseen tarvitaan siihen tarkoitettu anturi ja mittausmenetelmä.
Mikä ero on LAQUAtwin- ja Imacimus-mittareilla?
LAQUAtwin on yhden parametrin taskumittari, joka sopii nopeisiin pistomittauksiin ja pienille näytemäärille. Imacimus on monikanavainen mittausjärjestelmä, jolla voidaan mitata useita valittuja ioneja samasta näytteestä samalla mittauskerralla.
Voidaanko ravinteita ja kasvuolosuhteita seurata jatkuvasti?
Kyllä. Jatkuvatoimisilla sensoreilla ja datankeräimillä voidaan seurata esimerkiksi maaperän tai kasvualustan kosteutta, lämpötilaa ja EC-arvoa sekä kasteluveden tai ravinneliuoksen ominaisuuksia. Mittaukset voidaan tallentaa automaattisesti ja siirtää etäseurantaan. Yksittäisten ravinneionien jatkuva mittaus vaatii käyttökohteeseen soveltuvan anturin ja huolellisesti suunnitellun mittausjärjestelmän.
Kuinka mittaustuloksista saadaan vertailukelpoisia?
Näytteet pitää ottaa ja käsitellä joka kerta samalla tavalla. Mittari kalibroidaan sille tarkoitetuilla kalibrointiliuoksilla, ja mahdollinen uutto tai laimennus tehdään aina samoilla näyte- ja nestemäärillä. Toistuvat mittaukset ja samalla menetelmällä kerätty aikasarja ovat yleensä yksittäistä mittaustulosta hyödyllisempiä.
Korvaako ravinnemittari laboratorioanalyysin?
Ei kaikissa tilanteissa. Kenttämittari soveltuu nopeaan seurantaan ja valittujen parametrien muutosten havaitsemiseen. Laboratorioanalyysiä tarvitaan edelleen, kun halutaan laaja ravinnekuva, erittäin pieniä pitoisuuksia tai virallinen analyysitulos. Ravinnemittarin tulos tukee päätöksentekoa, mutta ei yksin muodosta lannoitussuositusta.
Jäikö vielä kysyttävää?
Ota yhteyttä ja kysy lisää